Käsillä oleva elokuva on hyvin
henkilökohtaisista langoista lähtevä tarina - tulin Ouluun
5-vuotiaana vuonna 1948, lähdin sieltä koulun jälkeen vuonna 1961.
Se on jännittävimpiä ja dynaamisimpia ajankohtia itsenäisen
Suomen historiassa, ei vähiten jos sen johtolankoja yrittää koota
lapsen ja varhaisnuoren muistikuvien perusteella.
Peter von Bagh
Peter von Bagh,
miksi tämä elokuva, ja miksi juuri nyt?
-Ehkä tällaisen
elokuvan voi tehdä vasta, kun ikää ja mietinnän tilaa on
tarpeeksi. Olin varmaan puolen vuosisadan ajan työntänyt
Oulun-muistojani peremmäksi, ehkä jopa vähätellyt niiden
merkitystä. Sitten kerran pysähdyin miettimään ratkaisevia
elokuvakokemuksiani Oulussa - mikä oli vieläkin jonkinlaista
kokonaiskuvan väistöä. Miksen tekisi elokuvan niistä? Ja sitten
yhtäkkiä olin keskellä laajempaa kuvaa jossa sukupolveni tarina ja
oma tarinani kietoutuivat yhteen, elokuvateatterit ja elokuvat enää
sivuosassa. Ja huomasin pettäneeni itseäni: ratkaisevassa
ikävaiheessa juuri Oulussa kokemani asiat, tapaamani ihmiset,
saamani vaikutteet olivatkin ratkaisseet elämäni kulun. Mitä en
tietäisi vieläkään, ellen olisi saanut tehdä tätä elokuvaa.
Mitä elokuva
kertoo Suomen muutoksista?
-Sen
voi joku muu sanoa puolueettomammin. Tällaiset painotukset tulivat
ikään kuin itsestään. Oli tärkeää luoda pieniä kosketuksia
joissa nykyaika kommentoi tuolloista aikaa - elokuvani keskeinen
vuosikymmen on 1950-luku - ja päinvastoin, menneisyys ikään kuin
kommentoi nykyaikaa. Suomi on nykyisyysuskonnon lumouksessa elävä
maa jossa on olevinaan varaa heittää roskakoppaan oma historia,
perinteet ja hienoja arkisia käytäntöjä jotka ovat olleet
arvokkaita sukupolvien ajan. Katsomalla tarkkaan omaa ja ystävieni
lapsena ja varhaisnuorena elämäämme 50-lukua sain huomata että
vuosikymmen oli täynnä asioita ja inhimillisiä seikkoja joiden
katoamista voi vain surra. Jotka voisivat saada meidät, jopa tästä
nykyisestä tilastamme ponnistaen, vielä kerran elämään
ihmisiksi.
-Väistämättä
eräät elokuvan kosketukset näyttävät osuvan nykyaikaan, kuten
lause "Nokiat tulevat ja menevät, mielisairaala jää" -
se on tullut profeetallisemmaksi joka viikko siitä lähtien kun
elokuva kantaesitettiin huhtikuussa Oulussa.
Mistä löysit
elokuvan nimen?
Elokuvan nimi oli
ensimmäisiä seikkoja jotka tiesin varmasti kun aloitin, se oli
minulle itsestäänselvyys ja ainoa oikea nimi. On ollut kiintoisaa
huomata että eteläsuomalaiset eivät tunne sanaa 'Muisteja', kaikki
oululaiset kylläkin. Enkä sitä selitä tässä, sitä varten
täytyy käydä katsomassa elokuva.